Haasteet jännittää

Usein uudet tilanteet voi aiheuttaa pientä jännitystä ja pahimmillaan jopa ahdistuksen tunnetta ja epävarmuutta. Omalla kohdalla näihin tilanteisiin 'joutuu' työhaastattelussa, julkisessa esiintymisessä tai kun pitää kommunikoida vieraalla kielellä vieraassa kulttuurissa.

Mutta että 'joutua'? Onko se todella joutumista, kun kohtaa uuden tai yllättävän tilanteen? Omassa ajattelussani oon pyrkinyt kääntämään asian positiiviseksi haasteeksi, ja ajattelemaan, että kyllä se tilanne siitä selviää, mä selviän, muut selviää vaikka itse vähän töppisi, ja ennen kaikkea joka kerta oppii uutta ja ensi kerralla oon sit parempi.

Sveitsissä yllättäviä tilanteita riitti. Yksi muisto on IIHF toimistolla, kun olin jäänyt aulan läheisyyteen yksin töihin, ja ovisummeri soi. Hieman epäröiden lähdin kohti ovea, vain saksankielen perusteiden ja vailla minkään maan pääkielien kunnollista kielitaitoa - avasin oven ja ensimmäisen puhumani saksankielisen lauseen jälkeen vaihdoin jo englantiin - mutta sain tilanteen hoitoon.

Kannattikko se sitten jännittää se pari sekuntia ennen kuin nousin työtuolilta? Ei varmaankaan. Yks mistä voin olla varma, on että uusiin ja haastellisiin asioihin kannattaa astua ja jopa hakea niitä eteensä.

Uskon, että hakemalla haasteita oman koulutyön oheella viimesen reilun kolmen vuoden aikana oon saavuttanut paljon enemmän, kuin mihin muuten olisin pystynyt. Epämukavista asioista saa monenkertaisesti takaisin.

Samalla mentaliteetilla pääsee aina eteenpäin ja parhaillaan jopa pitkälle. Tänään mää jännitin yhtä työasiaa, ja arvatkaa - turhaan. Ja... niin, eikös se työpaikkakin ole löytynyt jännittävän työhaastattelun kautta..