• Alles Gute!

• All the best!

• Kaikkea hyvää!

Lätkäkaupungissa

Terve! Viime blogissa lohkaisiin ensitunnelmia vaihdosta harjoittelun näkökulmasta, ja nyt olis aika kerrata muutaman viikon takaista reissua lähikaupunkiin Idan porukoiden suosituksesta.

Idan kanssa me koitetaan mahdollisuuksien mukaan aina viikonloppuisin nähdä ja kokea uutta, kun molemmilla on kerran vapaata ja aikaa. Pari viikkoa sitten me päätettiin lähteä lauantaipäiväksi viereiseen kaupunkiin nimeltä Zug. Zug on noin parinkymmenen minuutin junamatkan päässä kotikaupungista Luzernista, ja mun päivittäinen työmatka myös ohittaa Zugin. Kaupunki on myös yksi Sveitsiläisistä lätkäkaupungeista, jossa pelaa EV Zug eli EVZ, joka onkin tällä hetkellä jaetulla ykkössijalla Zürichin Lionsien kanssa Sveitsin liigassa. Kaupungissa oli siis kotoinen olo.

Zugiin lähdimme aamupäivästä lauantaina 8. lokakuuta. Idalle ostettiin junalippu rautatieaseman automaatista, ja mun kuukausilippu toimi toki tähän matkaan. Päästyämme Zugiin, lähdimme rautatien pysäkiltä alikulkutunnelia pitkin kaupungille. Tunnelista poistuttuamme lähdimme seuraamaan oletettavasti kaupungin yhtä pääkatua, Baarenstrassea. Pienen kävelyn jälkeen olimmekin jo alueella, josta löytyi useita kauppoja, ravintoloita ja muuta nähtävää. Rautatieasemalta oli helppo kulkea ja löytää vilkkain alue, vaikkei me oltu etukäteen kaupunkia paljoa tutkittukaan, joten kaupunki on todennäköisesti helppo kohde myös muille turisteille.

Kaupungin shoppailumahdollisuudet tuntuivat olevan jopa hieman paremmat kuin meillä Luzernissa, sillä isoja kauppoja oli vieri vieren ja lisäksi löytyi myös merkkien omia liikkeitä. Yksittäisten liikkeiden lisäksi oli ainakin 3 isompaa ostoskeskusta, joista kävimme parissa. Hyvin lähellä rautatieasemaa oli isompi ostoskeskus nimeltä Metalli. Nimihän on hyvin suomalainen, mutta nimen alkuperää emme saaneet reissussa selville.

Päivä kuluikin nopeasti ja pian kello oli jo lähellä 4 päivällä. Kultuuri on hieman erilainen Sveitsissä, sillä voi olla vaikeaa löytää ravintolaa tähän aikaan, joka olisi auki. Useimmat ravintolat joko avaavat vasta myöhemmin tai ovat jo menneet kiinni kokonaan. Myös kaupat ja kauppakeskukset lähes poikkeuksetta sulkevat lauantaina 4 iltapäivällä ja ottavat helppoa.

Aikamme etsittyämme ravintolaa, kävelimme samalla pois kauppojen vilkkaimmaalta alueelta, kohti vanhaa kaupunkia. Kävely oli noin vartin mittainen, ja pikku hiljaa talo talolta alkoi maisema muuttua. Talot näyttivät ikänsä, ja koristeellisuus niissä lisääntyi, kauppojen määrä väheni ja kaupat joita oli, olivat rauhallisempia ja jopa tunnelmallisia. Vanhassa kaupungissa kiersimme kapeita katuja ravintolaa etsien. Useimmat ravintolat pitivät ruokalistaa ulkona, josta oli helppo urkkia paikan hinta-tasoa. Hinnat voivat olla kovinkin korkeita, joten opiskelijana on hintaa kytättävä, ellei halua sokkona silmät kiinni tilata, ja vetää päivälliseksi 55€ annosta mieli hyvänä ja pussi laihana.

Kiertelymme ohella löysimme paikallisen järven, Zuggerseen ja pienen, merenantimia tarjoavan tapas ravintolan. Pääsimme syödä ravintolassa jossa tilasimme tapaslautasen kahdelle. Siinä oli kylmiä ja kuumia ruokia jaettavaksi, ja maut olivat merellisiä ja ihan maistuvia.

Ravintolasta lähdettyämme kiertelimme vielä vanhaa kaupunkia ja päätimme mennä kävelemään järven rantaan, josta löysimme myös suhteellisen ison ulko-häkkialueen. Verkon sisäpuolella oli useampaa eri lintulajia, joista ainakin itse tunnistin vanhan kunnon papukaijan ja riikinkukon. Myös muita lintuja häkitetyllä alueella oli.

Siirryttyämme järven edustalta pois, ja kävelimme kohti kaupungin yläosaa seuraten mäkeä. Alueella katselimme taloja, erästä kirkkoa sekä muita rakennelmia. Kirkon läheisyydessä oli myös muuri, joka seurasi tienreunaa, jossa nappasimme pari pakollista turistikuvaa. Kaartelimme seuraten tietä ja laskimme erilaisia pikkukatuja pitkin pian jo takaisin rautatieaseman läheisyyteen. Jatkoimme kuitenkin vielä sen ohi kohti kirkon kellon ääntä, joka kaikui pitkin kaupungin katuja. Ääni voimistui lähennettyämme kirkkoa, ja oltuamme niin lähellä, että näimme kirkon oli ääni jo valtavan kova. Mistään perinteisestä tasatunnin soitosta ei ollut kyse - kirkko soitti ainakin kolmea kelloa säännöllisen epäsäännöllisesti ja hyvin tiheään tahtiin. Kirkko olikin yllätykseksemme hyvin moderni ja itse kellotorni oli särmikäs. Lisäksi kirkon viereen oli rakenteilla musta kerrostalo, joka myös huokui modernia suunnittelua. Nähtävissä oli iso kontrasti, sillä suurin osa muista taloista olivat perinteisiä ja hyvinkin Sveitsiläisiä.

Pian äänen alta paettuamme palasimme rautatieasemalle ohi autoliikkeen, jolla oli myydä ainakin Ferraria ja Maseratia. Noin kello kuuden aikaan oli aika palata illan viettoon takaisin kohti Luzernia, kun kaupungin liikehdintä oli alkanut muutenkin hiljentymään. Zugin kaupunki vaikutti mukavalta ja palaamme sinne mahdollisesti vielä toisen kerran reissumme aikana, mikäli kaikki viikonloput eivät ole täynnä muita suunnitelmia ja nähtävää. Ehkä lätkäpeliin tai shoppailemaan, nähtäväksi jää.

Tässä teksti tältä erää. Kiitos kun luit! Jätä viesti tai heitä kysymys.

Rentoudu ja nauti elämästä! Tschüss!